Etäharkkaa pukkaa

Naiskuoro Vappujenkin etäharjoituksista oli tiedotettu. Etäennakkoluuloa oli heti ilmassa. Myönnän. Ahisti, etäisesti. Kuorolaulu yksin, joopajoo, kuin paritanssi ilman paria, lavista. Haloo! Olin jo etäfamo, -omaishoitaja, -kuntoutuja... 

Etäpalavereitakin silloin tällöin! Kiitti vain, mr.Korona; Hakeuduinhan kuoroon ihmisten pariin päästäkseni.

Ei noussut tunnelma kattoon vaan hiki pintaan. Motivoin itseäni virittämällä nuottitelineen pianoni viereen. Toisena päivänä nostin jo konserttilaulukansioni siihen. Kolmantena pävänä huomasin sulkevani työhuoneen oven, mitä pidinkin kiinni, muka epäjärjestyksen vuoksi... Miten mahdollistuu toisten äänten kuuleminen, sointi, vuorovaikutus, entäpä johtajamme, Ulla Kotamäen, johtaminen, hänen ilmeensä, käsimerkit. Istahdin alas. 

Nainen. Tämä on mietitty valmiiksi, usko pois.

Aloitimme tekniikan testauksella. Sovittuna iltana näyttöruudussa vilahtivat ykkösalttojen tutut kasvot. Oli ilahduttavaa kohdata edes niin. Virtuaali-Vaput. Tästä eteenpäin jatkoimme surukseni taas omissa oloissamme valovoimaisen johtajamme Ullan valmistamien ohjevideoiden turvin. Niissä hän "kuori konserttilauluja kuin sipuleita", paloitteli ja sai aromit esille. Korostettiin äänenkäyttöä, hengitystekniikkaa, nyansseja... Laulujen ilmettä muokattiin, jopa yksityiskohtaisemmin kuin liveharkoissa ? Hän sai tehdä "instrumenttinsa" kanssa mitä toivoi. 

Jokaisen laulun oma stemma nauhoitettiin Ullan valmistaman äänitteen päälle. Äänitteissä oli taustalla kuultavissa muut stemmat. Olimme uuden edessä. Huomasin asenteeni muuttuvan. 

Piti olla rehellinen itselle, osaanko stemmani oikeasti vai en. Piti "jumpata", kokeilla. 

Yllätyksekseni nauhoituksen jälkeen Ulla antoi henkilökohtaisen palautteen jokaisesta suorituksesta. Miten viitseliästä. Tuntui, että sain yksinlaulutunteja kuorossa - tehokasta !

Miten kävikään. 110-v.juhlakonserttiin valmistautuminen vei meidät uudelle tasolle. Kiitin Ullaa ja kuoron hallitusta. Esitin samalla toiveeni jatkaa joidenkin biisien harjoittamista vastaavasti, varsinkin ennen konsertteja. 

Olimme ottaneet digi-loikan. Silti, live on aina live. Syksyä odottaen!

Pyynnöstä etäharkkakokemuksista kertoi Vappujen 1 altto Tuula Raitanen